Vuosaaren historiallisia karttoja ja kuvia tästä.

Vuosaari ajasta aikaan

VUOSI   TAPAHTUMA

3000 eKr.  Vuosaari on suurimmaksi osaksi veden alla. Kivikauden ihmiset liikkuvat alueella.

800 eKr.   Pronssikauden ihmiset asuvat alueella.

300 eKr.   Maanviljelys vakiintuu kaskiviljelynä.

Vuosi 0   Vuosaari ja Niinisaari hahmottuvat.
Saamelaiset ja muinaishämäläiset sekä muinaisvirolaiset liikkuvat ja mahdollisesti asuvatkin alueella.

600-luku   Muinaisruotsalaiset ja etenkin friisiläiset retkeilevät Vuosaaren kautta itään. Viimeistään vuonna 800 alkavat viikinkien idänretket. Muutto Virosta ja kanssakäyminen Suomenlahden yli lisääntyy.

700 – 1300   Karjalaiset, hämäläiset, saamelaiset, virolaiset asuvat ja liikkuvat alueella. Friisiläiset, viikingit, ruotsalaiset ja novgorodilaiset ym. liikkuvat ja käyvät kauppaa alueella.

1250-luvulta alkaen  Ruotsalaiset siirtolaiset asuttavat Uudenmaan rannikon ja myös Vuosaaren.

1347   Alueen asukkaat esiintyvät ensimmäisen kerran asiakirjoissa:
Mauno Eerikinpojan tuomiokirje kalavesistä.

1540   Vuosaaren kylät esiintyvät maakirjassa ensimmäisen kerran.
Kuninkaallinen laivatelakka perustetaan ja toimii viitisenkymmentä
vuotta.

1550   Helsingin perustaminen liittää alueen kohtalon kaupungin
kehitykseen.

1600-luku   Vuosaaresta tulee osa mannerta. Välissä on vain oja.

1750 - 1790   Sveaborgin eli Viaporin rakennustyöt vaurastuttavat aluetta. Asukkaita on 30.

1809   Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan.

1850-luku   Vuosaari ”löydetään” retkeilykohteena.

1862   Helsingin – Hämeenlinnan rautatieyhteys ja höyrylaivayhteys
samalla vuosikymmenellä.

1880-luku   Vakinainen höyrylaivayhteys seudulle ja huvilakausi alkaa

1915 -1918   Venäläisten linnoitustyöt.

1917   Suomi itsenäistyy ja samana vuonna on esillä suunnitelma
Kallvikin merikylpylästä.

1922 – 1936   Vuosaaren liittäminen Helsinkiin alkaa varmistua.
 
1938  Sasekan tehtaan toiminta alkaa.

1944  Suurpommitusten aikaiset hämäysoperaatiot Vuosaaressa. Syksyllä hallitus päättää jättää yllättäen Vuosaaren suuren alueliitoksen ulkopuolelle.

1940-luvun lopulla Ajatus Vuosaaren satamasta syntyy. Vuonna 1951 Petter Forsström
esittää Vuosaaren - Savion radan rakentamista.

1946-1955  Maanhankintalain mukaisille asuintonteille rakentaminen Rastilassa.

1963  Vuosaaren lähiön rakentaminen alkaa. Suurimmaksi rakentajaksi
nousee Asuntosäästäjät ry. Lähiö valmistuu vuonna 1969.

1964  Vuoden lopulla seitsemän asunto-osakeyhtiötä päättää perustaa Vuosaari-Säätiön. Se rekisteröidään vuoden 1965 puolella.

1966  Vuoden alussa Vuosaari liitetään Helsinkiin. Saman vuoden
toukokuussa rekisteröidään Vuosaari-Seura ry.

1.7.1966  Vuosaaren silta avataan liikenteelle.

1968  Pauligin tehdas muuttaa Vuosaareen.

1971  Rastilaan perustetaan leirintäalue.

1972-1974  Valmetin telakka rakennetaan ja toimii Vuosaaressa vuoteen 1987.

1973  Vuosaaren asukastoimikunta perustetaan.

1978  Sasekan tehtaan toiminta päättyy.

1979  Vuosaaren urheilutalo valmistuu.

1989  Lähiön toinen rakennusvaihe käynnistyy Meri-Rastilassa.

1990  Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike perustetaan.

1992  Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, jossa satamavaraus.

1994  Metron rakentaminen alkaa.

1996  Kauppakeskus Columbus avataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sataman perustamissuunnitelman.

1997  Vuotie valmistuu.

1998  Palvelukeskus Albatross valmistuu. Metro aloittaa liikenteen 1.9.

3.10.2001  Vuotalo aloittaa toimintansa.

2002  Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesti sataman rakentamisesta. Aurinkolahden rakentaminen pääsee vauhtiin. Vuotta myöhemmin  alkaa kanavan rakentaminen.

2003  Sataman rakennustyöt alkavat.

31.12.2004  Vuosaaren asukasluku on 31 948. Lisärakentamisen aikana asukasmäärä on yli kaksinkertaistunut.

Lähde: Helsingin Vuosaari-Nordsjö, kirjoittanut Pertti Lampi

Vuosaaren vanhin rakennus tiettävästi on tämä reilut 250v ikäinen Sjökullan kalastajatorppa. (Ramsinniemi)

Vuosaaren vanhin rakennus Aurinkolahden (entinen Svartvik) rannalla oli Svartvikin kalastajatorppa 300 vuotias. Kaupunki purki rakennuksen kesällä 2003. Hirret numeroitiin säilyttämistä ja uudelleenrakentamista varten. Niitä ei ole kuitenkaan löydetty.